Forehand vai Backhand?

[JariH]

Olen noviisi lajissa, aloitin loppukesästä 2008. Lätkää lauon rightin puolelta , vaikka suurin osa oikeakätisistä pelaa leftiä. Teen paljon asiota kuitenkin vasemmalla kädellä. Fribaa en kykene vasurilla kuitenkaan heittämään.
Alussa heitin fribaa rystyltä, kuten nuoruudessa olin heittänyt. Eli ns. rantafrisbeetä. Forettaminen tuntuu nyt paljon luontavammalta kuin rystyltä heittäminen. Talissakin tulee tilanteita , missä olisi syytä hallita myös tuo backhand. Olen vältellyt sen heittämistä, koska heiton suunta on randomia.
Lähtee minne sattuu. Tuntuu, että jo alottaessa rystyheittoni oli tarkempi, kuin esim.tänään. Laakerin(iso kiitos!) sunnuntaina antamista opeista viisatuneena heitin tänään radan läpi pelkkää classic-roc kiekkoa käyttäen. Oli aika karseeta jälkeä.
Osa avauksista lähti sinne minne piti, mutta suurin osa meni minne sattui, ja kaarnaa on Talissa jälleen vähemmän. Eli kysymykseni asiaan perehtyneiltä on: Kannattaako ehdoin tahdoin opetella itselle vieras backhand, jos forettaminen on itselleni luontainen tapa heittää? Tiedän ,että molempia tarvitaan. Lyhyet lähestymiset (30-40 m) ei ole ongelma rystyltä, pitemmät sensijaan on.

[Mini-Nieminen]

Jos et ole Ville Piippo tai joku muu monsteri, et koskaan voi heittää forea yhtä pitkälle kuin backhandia. Vaikka aluksi tuntuu siltä, että fore on parempi ja pitemmälle menee, sille tulee raja vastaan aika pian. Sen lisäksi kovalla tuulella se on ehdottomasti hankalampi hallita kuin backhand.

Perus rystyheitto vie vähän aikaa opetella, eikä se käy yhtä vikkelästi kuin fore. Ja siihen pitää opetella se vauhdionottokin, mikä ei ole foressa kovinkaan tärkeä. Kaiken kaikkiaan backhand on vaikeampi heitto aluksi. Siksi moni pysyy foressa, eikä vaivaudu opettelemaan rystyä. Ei uskalleta mennä taaksepäin ja pelata heikommalla, kunnes heikompi menee ohi.

Fore on ehdottoman hyödyllinen heitto osata. Se kannattaa pitää repertoaarissa, sillä fore toimii ahtaissakin paikoissa ja kaartaa kivasti eri suuntaan kuin rysty. Se myös on tarkempi, koska katse pysyy heiton ajan menosuuntaan, toisin kuin hyvin heitetyssä backhandissä.

Kannattaa siis osata molemmat, mutta ilman backhandia ei peli tule koskaan hyväksi. On pelaajia, jotka eivät osaa forea ja pärjäävät silti, mutta tiedän vain yhden, joka ei juuri koskaan käytä rystyä ja pärjää silti. Hänet mainitsinkin jo alussa.

[monster]

Jaani puhuu asiaa.erityisesti kovalla tuulella fore on erittäin vaikea heitto.varsinkin lähärikiekoilla tai putterilla,joita myös pakko käyttää rundilla.tietty jos opit foren hyvin,niin sitten ehkä riittää että opettelee enimmäkseen rystyltä loivia hysereitä,tiukempia ja pommihyssejä,mutta kyllä rystyltäkin ois pakko melkeen pystyä heittämään tarkkoja 80-110hyssejä jos haluu pärjätä.ellet sit osaa heittää peukku epiciä joka varmasti vielä vaikeampi heittää/hallita kuin rystyheitto:)tietenkin tulee myös paikkoja joista pakko heittää rystyltä annukkaa,joten kyllä molempia heittoja pitäis treenata paljon,vaikka toinen tuntuukin helpommalta.sitäpaitsi onhan fore rystyn vastaliike tavallaan,joten tekee hyvää kropalla ja kädelle heittää myös rystyä vaikka fore ois paljon parempi.

[Mini-Nieminen]

Itse olen myös kokenut ikäviä rasitusvammoja olkapäässä tiukan forejakson jälkeen. Se on vähän "luonnottomampi" liike olkavarrelle, niin saattaa tehdä kipiää välillä. Kantsiikin vähän jumpata kiertäjäkalvosinta silloin tällöin, että paikat vahvistuisi ja lihakset tottuisi luonnottomampaan liikkeeseen.

Aloittaessani golfin heitin lähes pelkästään forea, koska se oli niin paljon helpompi. Sitten parin kuukauden foreilun jälkeen oli pakko opetella backhandi, koska ranne ja olkapää eivät kestäneet. Mutta oli hyödyllinen loukkaantuminen se, koska nykyään lähestyn ihan yhtä hyvin forella ja bachandillä, eikä oikeastaan koskaan täydy heittää anhyzeriä alle 100 metriä, koska aina voi tarttua backhandiin tai foreen yhtälailla.

[JariH]

Kiitos poijjaat. Asiallista tekstiä kummaltakin. Aletaan nyt sitten takoa fribaa Talin mäntyihin rystyn kunnolleen opettelussa. Kiitos ja kumarrus!

[Poimis]

Pojat jo ansiokkaasti kertoilivatkin, mutta tähdennän vielä että vaikka

Jos et ole Ville Piippo tai joku muu monsteri, et koskaan voi heittää forea yhtä pitkälle kuin backhandia.

niin ei se haittaa! Jaani on DISTANCE-mies, mutta sinun ei ole pakko olla. Golf on tarkkuuslaji. That said, kannattaa se backhand silti opetella ja siihen auttaa...

Lyhyet lähestymiset (30-40 m) ei ole ongelma rystyltä, pitemmät sensijaan on.

Ota muutama samanlainen kiekko, aseta maalitauluksi joku esine ja vie se 30 metrin päähän. Heität niin kauan, että saat kaikki kiekot 10 metrin säteelle kohteesta. Siirrä kohdetta 5 metriä kauemmaksi ja sama uusiks.
Tuota kun toistat riittävästi, niin pian huomaatkin että myös pidemmät lähestymiset menevät helposti

Niin, ja tietenkin aloitat tuon putterilla ja käytät sitä niin kauan kun pituus riittää. Vasta sitten kun ei pituus enää riitä, vaihdat johonkin nopeampaan kiekkoon.

[Tee8mu]

...ostat vaikka viisi kappaletta esim. Aviaria, joka on aika "peruskiekko". Sitä lähdet paiskomaan ylläolevien ohjeiden mukaisesti.
Saattaahan se olla ainakin välillä hieman tylsää, muttei sit tarvi radalla menettää heti hermojaan, kun niitä puuosumia tulee.
Ja yks asia mikä kannattais pitää mielessä (unohtuu itseltäkin edelleen turhankin usein), että keskittyy jokaiseen heittoon kunnolla. Räiskimisestä ei ole kauheesti hyötyä.

[Mini-Nieminen]

Jatketaan nyt vielä...

Paras tapa opetella heittämään on juuri Aviar tai muu syvä kiekko. Classic Roc on loistava putteri ja lähestymiskiekko, mutta sillä heittäminen antaa väärän kuvan heittotaidoista. Se kun on aika helppo kiekko. Syvät kiekot ovat jostain syystä vaikeampia heittää aluksi; ne lähtevät väpättäen, väärässä kulmassa, eivätkä lennä kovaa. Kun aviarilla osaa heittää hyvin, luonnistuu muillakin kiekoilla heittäminen. Forekin on hyvä osata aviarilla, se vaatiikiin ihan pikku sneppiä vain ja harjoittelu malttia.

Tämän kirjoitettuani voinkin todeta, että itse olen siirtynyt Classic Rociin lähestymisissä, koska kuva tuuli yhdistettynä pahaan jännitykseen saa aviarin väpättämään.

[massa]

Paras tapa opetella heittämään on juuri Aviar

Ja tästä päästäänkin olennaiseen:

milloinkohan voi alkaa pakkaamaan Aviar-kisakassia

[letiss]

Hämmennetään, jottei olisi liian yksinkertaista. Eli olen lataillut ja tilaullut
noita pdga- ja muita isoja mestaruuskisoja dvd:llä ja kyllä
kämmenheittojen osuus on aivan mitätön siellä pärjaavillä
heittäjillä. Kaikki annukatkin heitetään perinteisesti rystyllä ja
ainoastaan este rystypuolella saa pelurit turvautumaan kämmeneen.
Tämä siis 6-7 dvd:n perusteella maailmanhuipuilta.

Onko Villeä parempaa kämmenheittäjää tällä pallolla ?

[Mini-Nieminen]

Avery Jenkins käyttää todella paljon forea ja heittää varmaan 140metriä parhaimmillaan, ihan puhdasta Distancea siis.

Maailmalla tosiaan käytetään aika vähän forea, sillä onhan se aika epävarman oloinen heitto ja tuuli nappaa siihen vähän helpommin.

Scott Stokely oli aikoinaan suvereeni foressa, eikä taida Villekään ihan niin pitkälle heittää. Nykypelaajista uskon Villen olevan ihan kärkiporukkaa foressakin. Mutta jokaisen hyvän pelaajan tulee osata ainakin se 80 metriä forella heittää, väitän. Vaikkei sitä käyttäisikään kuin pakon edessä.

Katsotaan Aviar -kisaa, kun lumenlähtö on tosiasia. Sitä ennen ei jaksa edes miettiä.

[Eppu]

Muistutukseksi vielä: Treenaa pääosin suoria heittoja. Jos osaat heittää tarkasti matalia suoria heittoja, voitat kaverisi mennen tullen. Annukat ja hysset tulevat käyttöön yleisimmin juuri silloin kun on räpeltänyt itsensä huonolle heittopaikalle

Moni aloittelija keskittyy treenatessaan liikaa loppupisteeseen. Sen sijaan kannattaa visualisoida mielessä koko heitto ennen heittämistä. Ole tyytyväinen vain siihen treeniheittoon, joka menee kuviteltua lentoreittiä pitkin. Suosittelen annukka- ja hysseheitottojen treenaamista oikeita "käytäviä" pitkin niin, että kiekon lentoradan kummallakin puolella on luonnollisia esteitä. Jos nyt kuitenkin treenaat avoimella paikalla, voit piirtää mielessäsi puita treenipaikalle - ja miksei vaikka vesiputouksia ja kauniita naisia hurraamaan.

[Mini-Nieminen]

Muistutukseksi vielä: Treenaa pääosin suoria heittoja. Jos osaat heittää tarkasti matalia suoria heittoja, voitat kaverisi mennen tullen.

Onhan se hyvä osata suora ja matala heitto, mutta ainoastaan Talissa peli ratkeaa näillä heitoilla. Talissa on ehkä vähän turhankin korostunut suoraan heittämisen taito. Yleensä radoilla on paljon enemmän tilaa viskellä, eikä suoraan pakoteta pelaamaan.

[JariH]

Hienoja neuvoja satelee pyyteettömästi ja jopa yksityisviestien muodossa.
Palaan niihin jahka saan koipeni kuntoon ja olen täydessä heittokunnossa.
Nämä vastaukset jo sinänsä saavat minut vakuutuneeksi siitä, että kyseessä on todella hieno laji ja hieno yhteisö, missä kyräilemättä halutaan oikeasti auttaa oppimaan lajin hienouksia. Pyyteettömästi! Aivan uskomattoman upeaa kertakaikkiaan!
Eppukin varmaan pukisi nätin skotti-ruutu-hameen, laittaisi kajalit kohdilleen ja lipsattausi ruusunpunaa huulille, jos sitä kehtaisi pyytää. Eihän sellaiseen ilmestykseen driving-fieldillä kehtaisi osua, edes vahingossa.
Eikun oikeasti vitsi, vitsi...erinomainen vinkki oli myös mielikuva-harjoittelu.

Kiekosta:
http://www.innovadiscs.com/discs/aviarpna.html
Tuotako nyt tarkoitatte?
Onko painolla väliä.. kuinka paljon?

Hyvä fore lähtee parhaimmillaan varmaan tällä hetkellä just toi Jaanin mainitsema 80 jm.
Paras tulokseni on 68. Yleensä 70-75.
Kompastusväylät on 1,8,14,15 ja18. Eli pidemmät väylät.

[Mini-Nieminen]

Juuri tuo aviar on The Aviar. Siitä on vielä haastavampikin versio ns "kivi-aviar". Nimi juontaa siitä, että se tosiaan on kuin kivi. Kova kuin mikä eikä ollenkaan myötäile kättä, saatika liidä. Mutta tuo perusaviar on erinomainen treenaamiseen ja peliin tietenkin.

Ainiin, painoista. Ostin tuossa kiekkoja pitkälti yli kymmenen. Punnitsin kirjevaa'alla ne ihan huvin vuoksi. Olisiko kahdessa ollut ilmoitettu paino kohdillaan. Suurimmillaan heittoa oli jopa 3grammaa! Eli sinänsä ei painolla ole väliä, varsinkin jos pohjassa ilmoitettu paino ei pidä paikkansa, ja on vielä melko uusi pelaaja. Hifistely tulee pakostakin mukaan, kun alkaa tuntea kiekkoja ja on löytänyt juuri ne omat suosikkimallit. Oma pituuskiekkosettini on 165grammaisia, ja kyllä sen tuntee heittäessään, että kevyellä mennään.

Innovalta saattaa putkahtaa aivan kurakiekkoja, jotka eivät lennä ollenkaan kuin muut saman mallin edustajat. Silloin on hyvä olla vähän tietoa kiekoista ja toimivan erän ominaisuuksista, painoista, jopa väreistä.

Lienee kaikilla nuo samat kompastusväylät.